Viikonlopun kohokohdat: viininmaistelua ja vierailu Alcatrazissa

Perjantaina suurin osa ryhmästä suuntasi koko päivän shoppailuretkelle parin tunnin päässä sijaitsevalle Gilroy Outleteille muutamien vietettäessä odotettua vapaapäivää San Franciscosta nauttien. Shopatessa paloi dollari jos toinenkin - ja hotelille palattiinkin vasta iltamyöhään rättiväsyneinä.

Lauantai alkoi useimmilla meistä jälleen aikaisella aamuherätyksellä, sillä suurin osa suuntasi viinitilaretkelle, jonka aikana pysähdyimme myös Muirwoodsissa ihailemassa punapuita. Iloinen ja puhelias oppaamme haki meidät hotellilta jo 7.40, ja matkamme alkoi kohti Sonoman ja Napan viinialueita. Matkalla poikkesimme ensin Muirwoodsin kansallispuistoon, joka on tunnettu suurista punapuistaan. Reissun ainoa sateinen hetki osui juuri tälle aamulle, mutta sateen ansiosta pääsimmekin näkemään puut ja muun luonnon mahtavissa väreissä.

Tämän jälkeen oli aika suunnata kohti viinitiloja, joista ensimmäisellä saimme maistaa niin kuohu- kuin puna- ja valkoviiniäkin. Lounaalle pysähdyimme Sonoman pikkukaupunkiin, minkä jälkeen kiersimme loput kaksi viinitilaa. Tilat olivat melko pieniä, mutta viinit olivat erittäin hyviä ja opimme päivän aikana paljon esimerkiksi viinien valmistuksesta. Loppumatkasta pysähdyimme vielä ihailemaan Golden Gate -siltaa. Meidän vielä ottaessa valokuvia bussista kuului jo ”Mennaa!” -huutoja – muut retkiseurueesta kun olivat oppineet jo hieman suomea eivätkä kestäneet meidän suomalaisten tavoin yhtä hyvin viileää tuulta. Väsyneinä, mutta paljon uutta nähneinä palasimme hotellille kuudelta. Osa jaksoi vielä illalla lähteä tutustumaan paikalliseen yöelämään, kun taas osa päätti suosiolla nukkua pois reissun aikana kertyneitä univelkoja.  

Huolimatta siitä, että osa porukasta lähti vielä lauantaina tutustumaan San Franciscon yöelämään, olivat kaikki sunnuntaiaamuna virkeänä syömässä aamupalaa jenkkityyliin. Pannukakkujen ja pekonin jälkeen vuorossa oli seikkailu pahamaineisessa Alcatrazin vankilassa. Perinteisen turistikierroksen sijasta Alcatrazissa oli tarjolla ns. audiokierros, jossa jokaiselle vierailijalle jaettiin korvalaput ja vankilasaaren historiasta kertova äänite. Tavallisen oppaan sijaan äänitteellä pääsi kuulemaan entisten vankien ja vanginvartijoiden omakohtaisia kokemuksia vankilasta, mikä toi kierrokseen ainutlaatuisen fiiliksen. Pelkkä audiokierroskin onnistui luomaan Alcatraziin kolkon tunnelman ja voimmekin vain kuvitella, millainen ilmapiiri siellä on aikoinaan ollut, kun sitä asuttivat aikansa pahamaineisimmat vangit, kuten Al Capone ja Robert ”Birdman” Stroud. Niin kuin tunnettu sanontakin tietää: ”Break the rules and you go to prison, break the prison rules and you go to Alcatraz”.

Kierroksen jälkeen ihailimme jonkin aikaa saaren kaunista luontoa sekä San Franciscon kaupunkikuvaa, joka näytti saarelta katsottuna upealta. Tämän jälkeen porukka suunnisti takaisin San Franciscon keskustaan, jossa ainoat esteet shoppailulle olivat rajalliset tunnit ja rahan riittävyys. Westfieldin ostoskeskus ja Union Squaren ympäristö ylipäänsä takasivat sen, että hotellille tuli harvemmin lähdettyä tyhjin käsin. Illan tullen innokkaimmatkin shoppailijat suuntasivat hyvissä ajoin hotellille latamaan akkuja maanantain excuja varten.

Viimeinen reissupäivä

Viimeisenä opintomatkapäivänämme suuntasimme aamuvarhaisesta jo tutuksi käyneellä Caltrain-junalla kohti Mountain View -kaupunkia sekä Googlen pääkonttoria. Googleplexin valtava koko kävi selväksi, kun taksikuskeillakin oli vaikeaa löytää oikeaa kampusta saati oikeaa rakennusta. Googlen emäntämme kertoikin myöhemmin, että työntekijän harrastavat joskus kampusalueen ympäri lenkkeilemistä, jolloin matkan pituudeksi tulee peräti 5 mailia (8km).

Löysimme loppujen lopuksi oikean tapaamispaikan aivan ajallaan, ja pääsimme tutustumaan Googlen hienoihin toimitiloihin. Aluksi meille kerrottiin monimuotoisuudesta Googlella ja kuinka tämä näkyy heillä hyvin kirjavana työntekijäjoukkona sekä lukuisten erilaisten kerhojen ja työntekijäyhdistysten muodossa; omat yhdistykset ovat niin naisille, seksuaalivähemmistöille kuin eri kulttuuritaustoja edustaville ryhmille. Esityksen ajan olimme samalla videopuheluyhteydessä Googlen Irlannin toimistoon, ja monimuotoisuusosion jälkeen meille saimmekin kuulla enemmän Googlen työmahdollisuuksista Euroopassa. Google jos mikä vaikuttaa kansainväliseltä työympäristöltä – Irlannin toimistolla kuulee puhuttavan lukuisia kymmeniä eri äidinkieliä.

Ensimmäinen päivän kahdesta excusta

Monimuotoisuuteen ja työpaikkamahdollisuuksiin tutustuttuamme lähdimme tutustumaan lyhyesti Googlen mielenkiintoiseen kampukseen. Matkalla päärakennukselle napsimme useita ryhmä- ja yksilökuvia sekä bongailimme Google Mapsin kuvausautoja. Päärakennuksella ihmettelyä aiheuttivat moniväriset kampuspyörät sekä ”uintimatto” (swimming treadmill) eli uima-allas, jossa uidaan kovaa vauhtia muttei liikuta ollenkaan eteenpäin – aivan kuten juoksumatolla!

Google, Mountain View

Googlen jälkeen matkamme jatkui takaisin San Franciscon keskustaan Accenturen vierailua varten. Accenturen toimisto sijaitsee upeassa 20-kerroksisessa rakennuksessa, joita San Franciscossa on todella vähän (syynä lienee se, että kaupunki sijaitsee maanjäristysriskialueella). Accenturea meille esitteli komennuksella oleva Kauppakorkeakoulun oma vanha kasvatti sekä paikallinen HR-edustaja. He kertoivat, kuinka Accenturella on muun muassa valtavasti erilaisia ryhmiä, joihin voi liittyä ja joiden tapahtumiin kaikki yrityksen työntekijät voivat vapaasti osallistua. Googlen tapaan Accenturella on omat ryhmänsä esimerkiksi eri kulttuurien edustajille, seksuaalivähemmistöille, naisille ja miehille. Ryhmien tarkoituksena on edistää monimuotoisuutta sekä valistaa kollegoita.

Kauppiskontaktimme omien kokemusten ja paikallisen HR-ammattilaisen virallisten prosessien lisäksi parhaiten mieleemme jäi lausahdus PowerPoint-esityksestä; “The intention is not to change anybody’s cultural background but rather to highlight the practical situations where it’s important to stretch your own social style a bit!”. Accenturella tahdotaan siis selkeästi korostaa sitä, kuinka jokaisen tulisi saada olla oma itsensä ja jokainen on arvokas juuri sellaisenaan. He korostivat lisäksi sitä ajatusta, että voidaksemme työskennellä hyvin ja parhaiten yhdessä tulee meidän myös ymmärtää toisia ja joskus jopa tehdä jotain itselle uutta ja erikoista – asettua oman mukavuusalueen ulkopuolelle. Tämä on oppi, jonka meistä jokaisen tulisi viedä mukanaan kotiin!

Virallisen osuuden jälkeen lähdimme vielä after work -drinkeille Accenturen suomalaisvahvistuksen kanssa ja kuulimme lisää mielenkiintoisia tarinoita Piilaaksossa työskentelemisestä sekä asumisesta. Illan sekä opintomatkan päätimme illastamalla kuuluisassa Cheesecake Factoryssa. Opintomatka oli ohi todella nopeasti! Työ Erityishanke 2013 -projektin parissa jatkuu kuitenkin vielä kotimaassa loppukevään ajan. Kotiin San Franciscosta lähdimme monta huikeaa kokemusta rikkaampina, monimuotoisuudesta paljon oppineina sekä uusia ystävyyssuhteita solmineina. Kauppiksen paras kurssi, what more can we say!;)

After work-drinkeillä

Tunnelmia vapaapäivistä tulossa vielä omassa postauksessa!

Piilaakson suomalaista innovaatiotoimintaa kehittämässä – Finpro ja Tekes

Toisena vierailupäivänä suuntasimme jo toistamiseen Stanfordin yliopistokampukselle, jossa tapasimme tällä kertaa Finpron ja Tekesin edustajia. Finpro on suomalaisyritysten vientiä ja kansainvälistymistä edistävä sekä ulkomaisia investointeja Suomeen hankkiva organisaatio. Tekes sen sijaan rahoittaa ja aktivoi yritysten, yliopistojen, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten tutkimus- ja kehitysprojekteja sekä innovaatiotoimintaa. Kumpikin organisaatio kuuluu suomalaisten innovaatio-organisaatioiden maailmanlaajuisesti toimivaan Team Finlandiin, joka tukee suomalaisen elinkeinoelämän kansainvälistymistä. Stanfordin aurinko helli meitä jälleen, joten ekskursio oli onneksemme mahdollista toteuttaa kokonaan ulkona. Samaan aikaan Suomesta kantautui talvisia ennusteita uusista lumisateista.

Vierailullamme opimme, että Tekesin toiminta Piilaaksossa koostuu muun muassa tutkijayhteistyöstä, monipuolisesta verkostoitumisesta paikallisten toimijoiden kanssa sekä laajamuotoisesta mukanaolosta alueen ekosysteemissä. Piilaakson alueella toimii tällä hetkellä yli 40 suomalaista yritystä ja suurin osa startupeista sijoittuu nykyisin San Franciscon keskustaan. Tekes ylläpitää erilaisia verkostoja, jotka kehittävät suomalaisten yritysten toimintaa alueella, ja Finpro pyrkii löytämään uusia keinoja suomalaisten yritysten asemoitumiseen ja markkinoille tuloon avustaen lisäksi yhteistyökumppaneiden löytämisessä. Finpron ja Tekesin toiminnot kietoutuvat siis hyvin vahvasti yhteen. Saimme kuulla myös, että Piilaakso todellakin on ohjelmistoyritysten mekka ja että suomalaisten startupien määrä on kasvanut alueella huomattavasti eritoten viimeisen vuoden aikana. Etenkin suomalaiset pelialan yritykset ovat havainneet Piilaakson mahdollisuudet – näistä luultavasti tunnetuin esimerkki on Supercell. Lisäksi Rovio on asettunut etelämmäksi länsirannikolla, ja myös San Franciscossa Angry Birds -asusteita näkyi paljon kojujen hyllyillä.

Piilaakson innovaatiotoiminnassa raha puhuu ja niin sanottujen bisnesenkeleiden merkitys rahoituksessa on suuri. Tekesin ja Finpron edustajat toivatkin esille positiivisen ekosysteemin mallin, jossa yritysvaikuttajat sijoittavat alueen yliopisto- ja yritystoiminnan kehittämiseen. Entä mitä vaaditaan, jotta yrityksen olisi mahdollista menestyä Piilaaksossa? Finpron ja Tekesin mukaan yrittämiseen tarvitaan ensisijaisesti roppakaupalla rohkeutta ja yrittäjähenkisyyttä sekä innovatiivisia työskentelyvälineitä ja -tiloja. Alueelle halajavan yrityksen on tehtävä kotiläksynsä huolellisesti ja varmistuttava markkinaraon olemassaolosta, sillä kilpailua on huimasti ja kulttuuriympäristö asettaa omat haasteensa ulkomailta tuleville yrityksille. Finpro tarjoaakin konsultointipalveluja tukeakseen suomalaisia yrityksiä juuri edellä kuvattujen haasteiden taklaamisessa. Suomalaiseen yritysmaailmaan tapaamamme asiantuntijat toivovat tulevaisuudessa Piilaaksosta tuttua verkostoitumista ja avoimuutta sekä jakamisen kulttuuria: suomalaisten yritysten ja yritysvaikuttajien tulisi tukea toisiaan aikaisempaa enemmän.

Aamu valkeni aurinkoisena Stanfordin yliopistolla

Ajatuksia ja kenties uusia innovaatioitakin herättäneen mielenkiintoisen keskustelun jälkeen lähdimme pienemmissä porukoissa Stanfordin kukkuloihin tutustumisen ja shoppailun kautta kohti San Josea. Löysimme kaupungin keskustasta sattumalta tunnelmallisen kreikkalaisen ravintolan, jossa nautitun maukkaan päivällisen jälkeen olikin jo aika siirtyä kohti HP Pavilionia. Siellä ohjelmassa oli kauan odotettu NHL-ottelu, jossa San Jose Sharksin haastajaksi saapui Minnesota Wild. Ottelu oli sopivasti suomalaisväritteinen, sillä Sharksin maalia vartioi Antti Niemi ja Wildin paidassa esiintyivät niin ikään maalia vartioinut Niklas Bäckström sekä keskushyökkääjänä viilettänyt Mikko Koivu. Harmiksemme Wildin Mikael Granlund nostettiin takaisin NHL-miehistöön vasta seuraamamme ottelun jälkeen. Kotijoukkueen voittoon päättyneessä ottelussa saimme kuitenkin kuljetettua Suomen lipunkin turvatarkastuksen läpi pitkän argumentoinnin jälkeen ja kannustushuudot raikuivat toivottavasti aina jäälle saakka. Illalla palasimme väsyneinä, mutta tyytyväisinä Caltrainilla takaisin hotellille.

Monimuotoisuus suuryrityksessä - vierailu PwC:llä

Kolmantena vierailupäivänä torstaina suuntasimme kaupungin liikekeskustaan Financial Districtille Embarcaderoon, josta löytyvät kaupungin ainoat pilvenpiirtäjät. Vierailukohteenamme oli PwC (PricewaterhouseCoopers) - liikkeenjohdon konsultointia, mm. tilintarkastuspalveluja, maailmanlaajuisesti yli 180 000 hengen voimin 158 maassa tarjoava yritys. PwC:n toimistosta avautuivat mahtavat näkymät merelle. Onkin hyvä, että maisemista pääsee nauttimaan työpäivän aikana, koska muina aikoina se on paikallisen työkulttuurin vuoksi harvinaista herkkua. Suomesta Kaliforniaan töihin tulleet nuoret kertoivat, että täällä työpäivät ovat vielä pidempiä kuin Suomessa. Sesonkiaikaan vuodenvaihteessa työpäivät venyvät aamusta yömyöhään. Loma-ajat ovat samansuuntaisia kuin Suomessa eli noin 5-6 viikkoa mutta kuulimme, että aina ei niitä ehdi pitämään.

PwC:llä on käytössä monimuotoisuuden johtamiseen liittyviä ohjelmia. Heille on tärkeää, että jokainen tuntee kuuluvansa yhteisöön ja erilaisuutta osataan hyödyntää työryhmien voimavarana. Monimuotoisuuden johtamiseen on herätty panostamaan, kun pois lähtevien työntekijöiden lähdön syitä on tutkittu. Henkilöstön vaihtuvuus lisää kuluja huomattavan suurilla summilla ja vaihtuvuus halutaan pitää pienenä.

Kulttuurinen taitavuus on johtamistaito, joka sisältää taidon ymmärtää, johtaa, coachata ja kommunikoida eritaustaisten ihmisten kanssa. Meillä jokaisella on pimeät pisteemme, joiden olemassa olosta emme ole tietoisia. Voimme löytää niitä ja syitä niiden muodostumiselle, kun ajattelemme asioita, keskustelemme niistä ja muodostamme luottamuksellisia välejä toisiimme. Mistä sinä tunnet olosi epämukavaksi keskustella ja miksi? Näitä voivat olla esimerkiksi henkilökohtaiset tavat, koulutustausta, ulkonäko, asuinpaikka, siviilisääty tai työpaikka.

Kuulimme mielenkiintoisia esityksiä siitä, miten erilaisilla taustoilla henkilöt ovat päätyneet töihin PwC:lle. Jokaisen tulee luoda oma polkunsa, jonka varrella erilaisuutta kannattaa arvostaa, ja tehdä myös asioita, jotka ovat oman mukavuusalueen ulkopuolella. PwC:llä arvostetaan sitä, että työkokemusta on erilaisista töistä ja työpaikoista. Jokainen meistä sai päivästä varmasti paljon hyviä ajatuksia omalle työ- ja urapolulleen!

Johtamisen taidoista ja pilvenpiirtäjästä alas laskeuduttuamme kävelimme lounaalle värikkääseen Chinatowniin. Loppupäivän vietimme tutustuen San Franciscon katuihin ja syömässä kävimme rannan kuuluisalla Pier 39 laiturilla perinteisen amerikkalaisessa Bubba Gumpissa.

Stanford – huippuyliopisto Piilaakson sydämessä

Olemme ahkeroineet opintomatkallamme jo ensimmäisestä päivästä lähtien. Päivä alkoi herätyksellä kello 5:45, jotta ehdimme valmistautua päivän tapaamisiin Stanfordissa ja hakea aamupalaa kulman takana olevasta Starbucksista ennen lähtöä. Vaikka kyseessä oli ensimmäinen kokonainen päivä koko porukan saapumisen jälkeen, olivat kaikki innokkaina ja pirteinä hotellin aulassa sovittuna ajankohtana. Hotellilta matka jatkui bussilla juna-asemalle, josta otimme junan kohti Palo Altoa, josta siirryimme Stanfordin kampusalueelle.

Ensimmäinen tapaaminen oli Huang Engineering –rakennuksessa, jossa tapamisemme Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun professorin, Robin Gustafssonin, joka on tällä hetkellä tutkijatohtorina Stanfordissa. Aluksi keskustelimme ryhmän odotuksista vierailua kohtaan ja tämän jälkeen aloitimme tutustumisen Stanfordin opetusilmapiiriin. Robin haastoi meidät kaikki ajattelemaan ja myös perustelemaan mielipiteemme. Tutustuimme muun muassa Yahoon ja Sun Microsystemsin syntytarinaan ja pohdimme, miten Stanfordin ilmapiiri on mahdollistanut tällaisten keskintöjen syntymisen. Robin korosti opettajien ja opiskelijoiden tiivistä yhteistyötä sekä tiedon avointa jakamista uusien innovaatioiden syntymisessä. Myös kiinnostus toisia ja toisten työtä kohtaan olivat esillä useaan otteeseen.

Pääsimme myös tapaamaan Stanford Technology Venture Programin edustajaa, jonka mukaan rohkeus, innovatiivisuus sekä kiinnostus jonkin ongelman ratkaisemiseen ovat olennaisia yrittäjäksi kasvamisessa. Vierailun päätteeksi pääsimme tutustumaan muihin Scancorin tutkijoihin lounaan parissa. Kuten olemme oppineet rahoituksen luennoilla, ei ilmaisia lounaita ole olemassa. Tähän tuli poikkeus Stanfordissa, kun yksi meistä todella sai ilmaisen lounaan – kerrankin kannatti olla Visa Electronin omistaja!

Lounaan jälkeen tutustuimme Stanfordin kampusalueella olevaan kauppaan, josta monille tarttuikin mukaan Stanford-paitoja ja muita tuotteita. Sitten olikin jo aika siirtyä kohti Knight Management Graduate School of Business –kompleksia, jossa tapasimme kaksi erittäin mukavaa paikallista opiskelijaa. He kertoivat meille Stanfordissa opiskelusta ja esittelivät meille kampusaluetta. Kävimme Hoover towerissa, josta oli upeat maisemat koko kampusalueen ylle ja josta näki jopa San Franciscoon asti. Tämän jälkeen siirryimme kampuksen keskusaukiolle (Main Quad), jota ympäröi yliopiston alkuperäisten oppiaineiden rakennukset, kuten historian ja kielten rakennus. Lopuksi kävimme vielä näiden välittömässä läheisyydessä sijaitsevassa kirkossa.

Päivä oli todella antoisa, opimme paljon ja näimme vielä sitäkin enemmän. Stanfordin vierailun jälkeen iltaan jäi muutama tunti vapaa-aikaa, jonka osa käytti tutustumalla Palo Altoon ja syömällä Cheesecake Factoryn herkullisia kakkuja.